Hei, tää syksyhän on alkanut! Pestini Keskisuomalaisessa päättyi elokuun lopussa ja olen takaisin Tampereella opintojen parissa. Ehdin käydä pienellä matkalla Ranskassa kansianvälisellä kuvajournalismin festivaalilla ennen koulun alkua. Viikon mittainen reissu oli ihan huippu, kun oli vieläpä hyvä porukka! Kuvien, puhujien ja näyttelyiden määrä oli valtava. Olen vieläkin haltioitunut näkemästäni, ja uskon, että se kantaa pitkälle syksyyn.
Kesäkuvia olisi vielä vaikka kuinka, mutta valitsin toistaiseksi viimeisen viestini aiheeksi muodin. Kuvasin Muodissa -liitteeseen persoonallista Annastiina Virmavirtaa, joka oli ihastunut lepopardikuvioon. Olen viehtynyt muotikuvaukseen, vaikka en pidä itseäni kovin muodikkaana, enkä ole huomannut olevani niin kiinnostunut pitkälle rakennetusta kuvasta aikaisemmin. Syksyn myötä olen alkanut tulla toisiin aatoksiin: muotikuvaus voisi olla ihan tosissaan kiinnostavaa. Rakentaminen viimeisen päälle, hiominen ja viimeistely on hyvin päinvastaista dokumentaristiselle kuvalle. Olen alkanut yhä intohimoisemmin tiirailla mallien silmistä heijastuvia valotäpliä ja koittanut pähkäillä, miten tilanteen valot on rakennettu, miten mallia on ohjattu, miten kuvausjärjestelyt on hoidettu jne.
Olen valinnut kuviin yhtenevän tyylin, suoran salaman, jota käytän harvoin, mutta joka mielestäni sopi hyvin tähän tilanteeseen. Tila oli myös hankala valaista hyvin. Kuvasimme viisi erilaista asukokonaisuutta Annastiinan kotona. Kuvausmiljöö ei ollut viimeisen päälle (arjen elämä näkyi hyvin selvästi, siksi myös tietty suoruus kuvissa), mutta meillä oli hauskaa, ja huudatimme musiikkia kilometrien päähän.
Kuvien copyright: Keskisuomalainen
Kesäkuvia olisi vielä vaikka kuinka, mutta valitsin toistaiseksi viimeisen viestini aiheeksi muodin. Kuvasin Muodissa -liitteeseen persoonallista Annastiina Virmavirtaa, joka oli ihastunut lepopardikuvioon. Olen viehtynyt muotikuvaukseen, vaikka en pidä itseäni kovin muodikkaana, enkä ole huomannut olevani niin kiinnostunut pitkälle rakennetusta kuvasta aikaisemmin. Syksyn myötä olen alkanut tulla toisiin aatoksiin: muotikuvaus voisi olla ihan tosissaan kiinnostavaa. Rakentaminen viimeisen päälle, hiominen ja viimeistely on hyvin päinvastaista dokumentaristiselle kuvalle. Olen alkanut yhä intohimoisemmin tiirailla mallien silmistä heijastuvia valotäpliä ja koittanut pähkäillä, miten tilanteen valot on rakennettu, miten mallia on ohjattu, miten kuvausjärjestelyt on hoidettu jne.
Olen valinnut kuviin yhtenevän tyylin, suoran salaman, jota käytän harvoin, mutta joka mielestäni sopi hyvin tähän tilanteeseen. Tila oli myös hankala valaista hyvin. Kuvasimme viisi erilaista asukokonaisuutta Annastiinan kotona. Kuvausmiljöö ei ollut viimeisen päälle (arjen elämä näkyi hyvin selvästi, siksi myös tietty suoruus kuvissa), mutta meillä oli hauskaa, ja huudatimme musiikkia kilometrien päähän.
Kuvien copyright: Keskisuomalainen
